HAJALAN VESIOSUUSKUNTA
Hajalan vesiosuuskunnan tarkoitus on tarjota sen toiminta-alueella oleville jäsenille vesihuoltopalveluja.
Viemäri
Osuuskunta hallinnoi ja omistaa pääosin vuosina 2016 ja 2017 rakennettua viemärilaitosta. Se ulottuu Trömperin museon lähistöltä Vanhaa Turuntietä seuraillen Halikon aseman seudulle. Tästä päälinjasta on useita, melko pitkiäkin sivuhaaroja. Verkosto on paineellinen ja jokaisella kiinteistöllä on oma pumppauslaitteisto.
Vesijohto
Osuuskunnan rakentaman vesijohdon omistaa ja sitä hallinnoi Salon Vesi Oy, joka ottaa vesiverkostoon uusia liittyjiä. Liittymisen ehdot ja hinnat ovat Salon Vesi Oy:n yleisten ehtojen mukaisia. Vesijohtoon liittyminen edellyttää myös Osuuskunnan viemäriin liittymistä.
Valokuitu
Osuuskunnan rakentaman valokuituverkoston omistaa ja sitä hallinnoi Lounea Oy, joka ottaa valokuituverkostoon uusia liittyjiä omien ehtojensa mukaisesti riippumatta siitä, onko valokuituun liittyjä vesiosuuskunnan jäsen. Vesiosuuskunnan jäsenille on neuvoteltu alennettu liittymishinta. Kysy lisää valokuituverkon palveluntarjoajalta.
Hajalan Vesiosuuskunta
Vanha Turuntie 1080
25240 Hajala
Osuuskunnan postilaatikko on Vuorelantien päässä entisen Osuuspankin kohdalla. Osuuskunnan pumppaamolle ja huoltokontille kulku käy Rouskiksen jätepisteen kautta radan varrella.
Y-tunnus Y-2556996-5
Sähköposti: hajala.vesi@gmail.com
Huolto: Janne Suomi 040 726 29 36
Hallitus 2021-2022:
Timo Seppä, puheenjohtaja
Juhani Aaltonen, sihteeri
Tiina Saarinen, varapuheenjohtaja
Olavi Toukonummi
Minna Uitto
Tuukka Pölönen
Jouni Kuusiniemi
Timo Heinonen
Muistathan, että viemäri ei ole kaatopaikka. Alla koostettuna ohjeita siitä, mitä viemäriin saa ja ei saa päästää. Salon Veden yleiset ohjeet viemärivesille löytyy tämän linkin takaa.
Viemäriin SAA LAITTAA:
- wc huuhteluvedet: wc-paperia ja sitä itseään
- astian- ja pyykinpesuvesiä
- pesemisessä ja siivouksessa käytettyjä vesiä.
Vältäthän keittiössä ruoantähteiden ja ruokarasvojen joutumista viemäriin, ne voivat aiheuttaa tukoksen jo ennen kiinteistökohtaista pumppaamoa.
Viemäriin EI SAA LAITTAA:
- kahvinporoja
- käsipyyhkeitä, vanupuikkoja, terveyssiteitä, tamponeja tai kondomeja
- hiekkaa, multaa tai kiviä
- bensiiniä, tärpättiä tai muita liuottimia
- rasvoja tai öljyjä
- lääkkeitä
- tupakantumppeja
- tekstiilejä, leluja, muovi-, metalli- tai muita esineitä.
Jos kiinteistöpumpun varoitusvalo syttyy tai toiminnassa ilmenee muuten ongelmia, vältä viemärin käyttöä ja ota välittömästi yhteys huoltoon (Janne Suomi 040 726 2936).
Hajalan Vesiosuuskunta hallinnoi ja omistaa pääosin vuosina 2016 ja 2017 rakennettua viemärilaitosta, johon liittyneet saivat Osuuskuntaan ja sen pääomalainaohjelmaan liittymällä huomattavaa taloudellista etua.
Osuuskunta voi hyväksyä uusia liittyjiä viemärilaitokseen. Liittymismaksu on vuoden 2022 alusta 8700€ (sis. alv 24%), joka sisältää osuuskunnan hyväksymän pumppauslaitteiston. Tämän lisäksi uuden liittyjän pitää omalla kustannuksellaan hankkia tarvitsemansa putkiston maanrakennus- ja liitäntätyöt. Lisäksi uuden liittyjän maksettavaksi tulevat kaikki käytännön kulut jolloin lopullinen kustannus voi olla kaksin- tai jopa moninkertainen.
Jäseneksi ottaminen, käytännössä viemärilaitokseen liittymisoikeuden saaminen, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti Osuuskunnan hallituksen kokouksessa. Jäseneksi liittyvän tulee maksaa myös 300€ suuruinen osuusmaksu.
Valmis verkosto
Verkoston kokonaispituus on noin 15km. Pumppaamoja on suunnitelman alueella 80 kpl, mukaan luettuna rivitaloyhtiö.
Valmiin verkoston kuvia, järjestyksessä Salosta kohti Hajalaa.
Verkostokuva 1: Vanha Turuntie 250 – Vanha Turuntie 570
Verkostokuva 2: Vanha Turuntie 570 – Mikkola
Verkostokuva 3: Mikkola – Saarimäki
Verkostokuva 4: Kylätaajama
Verkostokuva 5: Kylätaajama – Ruskaniittu
Verkostokuva 6: Hajalantien suunta
HAJALAN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT
1§
TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA
Osuuskunnan toiminimi on Hajalan Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Salo.
2§
TOIMIALA
Osuuskunnan toimialana on harjoittaa liiketoimintaa rakentamalla, ylläpitämällä ja hoitamalla vesihuoltopalveluja ja muita verkostopalveluja tarjoamalla niitä pääasiassa jäsenilleen.
Osuuskunta voi tarjota tuottamiaan palveluita myös muille laitoksille.
3§
JÄSENEKSI OTTAMINEN
Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus osuuskunnan hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty.
Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi.
4§
MUIDEN KUIN JÄSENTEN OIKEUS KÄYTTÄÄ PALVELUJA JA LIITTYÄ OSUUSKUNNAN VERKOSTOON
Muutkin kuin jäsenet saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään liittyä osuuskunnan verkostoon ja käyttää osuuskunnan palveluja.
5§
SOPIMINEN LIITTYMISESTÄ JA PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ
Liittymisestä osuuskunnan verkostoon ja osuuskunnan tarjoamien palvelujen käytöstä tehdään kirjallinen sopimus. Liittymiseen ja palvelujen käyttöön sovelletaan näiden sääntöjen lisäksi edellä mainittua sopimusta, osuuskunnan yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa.
6§
OSUUS JA OSUUSMAKSU
Jäsenellä on oltava yksi osuuskunnan osuus liittyjää kohti. Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 300,- (kolmesataa) euroa.
Osuusmaksu on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien.
7§
VAPAAEHTOISET OSUUDET
Osuuskunta voi antaa myös vapaaehtoisia osuuksia. Osuuskunnan kokous päättää vapaaehtoisten osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään siitä. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Jäsen ei saa vähentää vapaaehtoisten osuuksiensa lukumäärää ennen kuin on kulunut vähintään viisi vuotta tällaisen osuuden antamisesta.
8§
LIITTYMISMAKSU
Osuusmaksun lisäksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä liittymää kohti liittymismaksun.
Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja – tavasta ja muista ehdoista tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Osuuskunnan hallituksella on valta päättää, että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua. Liittymismaksua ei palauteta, mutta jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle tai haltijalle.
9§
YLIMÄÄRÄINEN MAKSU
Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla, että sitä ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana. Muuten maksusta määrää hallitus.
Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla. Ylimääräistä maksua voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jäsenten liittymismaksujen nimellismäärä.
Jos ylimääräistä maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu.
10§
JÄSENTEN HENKILÖKOHTAINEN VASTUU
Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista.
11§
OSUUSKUNNAN VERKOSTON RAKENTAMINEN, KUNNOSSAPITO JA UUSIMINEN
Osuuskunta huolehtii verkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan saakka.
12§
JÄSENEN VELVOLLISUUDET
Jäsen on velvollinen:
1) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä
2) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa
3) luovuttamaan osuuskunnan käyttöön korvauksetta maata jäsenten kiinteistölle johtavien verkostojen rakentamista, korjaamista ja uusimista varten
4) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 3) kohdassa mainittuja verkostoja.
5) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa verkostoon liitetyt johdot ja putkistot.
13§
JÄSENTEN YKSIMIELINEN PÄÄTÖS
Osuuskunnan jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätöksenteko edellyttää kaikkien osuuskunnan jäsenten osallistumista ja yksimielisyyttä.
Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja vähintään kahden jäsenen allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet.
Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa.
14§
OSUUSKUNNAN KOKOUKSET
Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua.
Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä.
Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksissa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta Suomen paikkakuntaa.
Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Ellei vaaleissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys niistä ehdokkaista, joita on äänestyksessä kannatettu. Valituksi katsotaan tällöin se, joka on saanut suurimman äänimäärän.
Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset ja äänestyksen tulos. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet.
Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava.
15§
OSUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS
Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa.
2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen
3) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta
4) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta
5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta
6) päätetään ylijäämän käyttämisestä
7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot
8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen
9) valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja tilintarkastajan varamies tarkastamaan seuraavan tilikauden hallintoa ja tilejä.
10) määrätään, missä sanomalehdessä tai muussa julkaisussa kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan
11) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
16§
KOKOUSKUTSU
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12§:ssä mainittua asiaa, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta.
Kokouskutsu toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä osuuskunnan kokouksen määräämässä sanomalehdessä tai paikallisessa yleisesti jaettavassa julkaisussa, tai postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen tai sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12§:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on lisäksi mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö.
17§
HALLITUS
Osuuskunnan hallitukseen kuuluu vähintään 6 tai enintään 9 jäsentä, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallitukseen voidaan valita vuodeksi kerrallaan enintään niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten hallituksen jäsenten henkilökohtaisiksi varamiehiksi.
Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuolisonsa ja osuuskunnan jäsenenä olevan yhteisön edustaja. Toimitusjohtaja voidaan valita hallitukseen riippumatta siitä, onko hän osuuskunnan jäsen.
Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia, ei saa kuulua hallitukseen.
Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuosittain.
Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
18§
HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.
Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jos ei hallitus määrätyissä tapauksissa toisin päätä.
Hallitus käsittelee muun muassa seuraavat asiat:
1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista
2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista
3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tai määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia
4) päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja
5) käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita.
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
19§
TOIMITUSJOHTAJA
Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa osuuskunnan hallitus.
Osuuskunnan hallitus tekee toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan toimitusjohtajan tehtävän hoitamiseen ja toimentuloon liittyvistä asioista.
20§
TOIMINIMEN KIRJOITTAMINEN JA PROKUURA
Osuuskunnan toiminimen kirjoittavat toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessä.
Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, että he kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessä toimitusjohtajan tai hallituksen jonkun jäsenen kanssa tai keskenään kaksi yhdessä.
Hallitus voi päättää myös prokuuran antamisesta.
21§
TILIKAUSI JA TILINPÄÄTÖS
Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös.
Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ja se on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen osuuskunnan varsinaista kokousta, kuitenkin viimeistään ennen maaliskuun loppua.
22§
TILINTARKASTAJAT
Tilintarkastuslain säännöksiä sovelletaan osuuskunnan tilintarkastukseen sekä tilintarkastajan valintaan.
23§
OSUUDEN SIIRTO JA SIIRRON SAAJAN OIKEUS
Osuus voidaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa.
Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on siirronsaaja, joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi.
Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa siirrosta.
Siirronsaajalla on oikeus lukea hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Siirronsaaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut.
24§
KUOLLEEN JÄSENEN OIKEUDENOMISTAJAN OIKEUS
Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä hakee osuuskunnan jäsenyyttä ja edellytykset jäsenyyden saamiseen ovat olemassa.
Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemässään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus lukea hyväkseen vainajan suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi vainajan osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut.
25§
JÄSENEN EROTTAMINEN
Osuuskunnan hallitus päättää jäsenen erottamisesta.
Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta,
1) jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan
2) jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyväkseen osuuskunnan palveluksia
3) jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa, tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti
4) jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen vastaisesti tai
5) jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi.
26§
YLIJÄÄMÄN JAKAMINEN
Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille tilikauden aikaisen osuuskunnan palveluiden käytön perusteella tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille tai vapaaehtoisille osuuksille.
Ylijäämää voidaan jakaa yhdellä tai useammalla perusteella. Ylijäämän jakamisesta päättää osuuskunnan kokous.
27§
OSUUSKUNNAN PURKAUTUMINEN JA SELVITYSTILA
Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
28§
VAROJEN JAKAMINEN OSUUSKUNNAN PURKAUTUESSA
Jos osuuskunta puretaan, päättää osuuskunnan kokous miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään.
Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, on se käytettävä verkostotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
29§
ERIMIELISYYDET
Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa.
30§
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Hajalan vesiosuuskunta on virallisesti perustettu 1.9.2013 ja sen Y-tunnus on 2556996-5.
Hajalan vesiosuuskunnan perustamiskokous on pidetty Hajalan koululla 4.4.2013.
Perustamisjäseniä osuuskunnalla on 21.
Verkoston suunnitelmat
Vesi- ja viemäri verkoston suunnitelma koostui kolmesta vaiheesta. Rakentamisesta laadittiin parhainta tietämystä käyttäen kustannusarvio (taulukko). Taulukosta voitiin arvioida liittyjämäärän vaikutus liittyjäkohtaiseen kustannukseen. Taulukkoon otettiin mukaan ei-jäsenen kustannukset vertailun vuoksi.
Vaihe 1 ja 2, Hajala
Vesi- ja viemäriverkosto suunniteltiin ulottuvan pääasiassa Hajalan kylätaajaman alueelle. Muutamia pistoja suunniteltiin tehtäväksi lähinnä Hajalantien sekä Tapiolantien suuntaan. Viemäri suunniteltiin painevesiviemäriksi mikä tarkoittaa, että jokaiselle kiinteistölle tarvitaan oma pumppaamo. Vesiosuuskunnan viemäriverkosto suunniteltiin liittymään Salon veden siirtoviemäriin linjapumppaamolla. Siirtoviemärin tarkemmasta reitistä voi tiedustella Salon Vedeltä.
Vaihe 3, Siirtoputken reitti (Halikon as – Hajala)
Vesi- ja viemäriverkoston vaihe 3 rakentui Salon veden rakentaman siirtoviemärin varrella oleviin kiinteistöihin. Suunnitelmat laadittiin ottaen huomioon kaikki siirtolinjan varrella olevat kiinteistöt. Varsinainen urakka aloitettiin syksyllä 2016.
Urakkarajat
Urakkaraja kiinteistön alueella rajattiin nykyisen järjestelmän, eli kaivon kohdalle. Osuuskunta rakensi verkoston nykyiselle kaivolle saakka ja asensi siihen tarvittaessa tarkastuskaivon. Tästä pisteestä kiinteistölle päin kuului kiinteistön kustannuksiin, joita olivat mm. sähkösyötön asentaminen kaivoa varten sekä valokuidun kaivaminen ja asentaminen talon sisälle. Osuuskunta tarjosi apua em. töiden suunnittelussa.